Vammaispalvelut

  • Vammaispalvelujen tarkoituksena on ”edistää vammaisen henkilön edellytyksiä ja toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä” (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista § 1).  Käytännössä kyse on siitä, että vammaisuudesta tai sairauksista johtuvista toimintakyvyn rajoitteista huolimatta voi pienien tukipalvelujen avulla selviytyä arjen askareissa, asua mahdollisimman turvallisesti kotona tai palvelutalossa, päästä liikkumaan ja asioimaan myös kodin ulkopuolella ja osallistumaan erilaisiin kerho-, harrastus- ym. toimintaan muiden ihmisten lailla.

    Oikeus vammaispalveluihin on henkilöllä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pysyvästi tai vähintään vuoden ajan erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista.
    Eri vammaispalveluissa ja -tuissa on lisäksi määritetty täsmällisemmät tarvekriteerit.
    Oikeuteen eivät vaikuta vammaisen tulot eikä varallisuus eikä ikä.

    Suurin osa vammaispalveluista on lakisääteisiä ns. subjektiivisia oikeuksia, joita kunnan on toteutettava budjetin määrärahoista riippumatta sen mukaan kuin vammaisilla kuntalaisilla on niihin tarvetta. Tällaisia ovat
    – vammaiskuljetuspalvelu,
    – henkilökohtainen apu,
    – tuki asunnonmuutostöihin kotona selviytymisen tueksi,
    – palveluasuminen tarpeellisine tukipalveluineen ja
    – osallistuminen päivätoimintaan sekä
    – vaikeasti kuulo- tai puhevammaisten tulkkauspalvelu, jonka nykyisin järjestää Kela.

    Kuljetuspalveluista kunta voi periä kohtuullisen, paikallisen joukkoliikenteen taksaa vastaavan maksun. Muut edellä mainitut vammaispalvelut ovat käyttäjälleen maksuttomia, siis myös vammaisen palveluasumiseen sisältyvät ruoka-, siivous-, hygienia- tai muut palvelut kotiin tai palvelutaloon.

    Kunnat voivat tarjota vaikeavammaisille muitakin tukia ja palveluja, kuten tukea ylimääräisiin vaatekustannuksiin tai erityisvalmisteisiin harrastusvälineisiin. Nämä ovat kuitenkin kunnan harkinnan varassa, ja kuntien käytännöt ovat hyvin vaihtelevia.

    Vammaisella on oikeus palvelutarpeen kartoitukseen ja sen pohjalta laadittavaan palvelusuunnitelmaan kunnan sosiaalitoimen kanssa. Tähän kannattaa vammaisen itse valmistautua hyvin, olla aktiivinen ja ottaa mukaan omainen tai muu tuttu tukihenkilö, jotta kaikki tarpeelliset asiat varmasti muistetaan, huomioidaan ja kirjataan.

    Vammaispalveluja haetaan kirjallisesti oman asuinkunnan vammaispalvelutoimistosta tai sosiaalitoimistosta oman kunnan vammaispalveluhakulomakkeella. Kuljetuspalvelujen ja usein myös henkilökohtaisen avun hakemiseen on kunnilla eri lomakkeensa.
    Tulkkauspalveluja haetaan Kelasta Kelan lomakkeella.
    Hakemuksen välttämätön ja tärkeä liite on lääkärin lausunto. Lääkärin vastaanottoon kannattaa valmistautua oman muistilistan kanssa, etenkin jos lausunnon kirjoittajana ei ole tuttu omalääkäri tai oma vammaisuus juontuu vuosien tai vuosikymmenten takaa. Lääkärin lausunto kannattaa pyytää itselleen.
    Hyödyllisiä hakemuksen liitteitä ovat myös esimerkiksi tuoreet fysioterapeutin, toimintaterapeutin tai kuntoutussuunnittelijan lausunnot, jotka kuvaavat toimintakykyä ja sen rajoitteita konkreettisemmin kuin lääkärinlausunto.

    Hakemuslomakkeen täyttämiseen on syytä paneutua huolella. Vammaisuudesta aiheutuvien toimintakyvyn haittoja ja avun tarvetta ei pidä kaunistella vaan ajatella niitä ”huonoja päiviä”, jolloin toimintakyvyn rajoitteet ja ongelmat pahimmin haittaavat arkista toimintaa ja itsellistä elämää.
    Selkeät perustelut ja pätevät asiantuntijalausunnot ovat erityisen tärkeitä monivammaisilla, joilla toimintakyvyn aleneminen johtuu useista pitkäaikaissairauksista, toimintakyky vaihtelee eikä vammaisuus välttämättä ole kovinkaan ”päällenäkyvää”.
    Hakemuksesta kannattaa ottaa itselleen kopio ja pyytää myös kuittaus sen jättämisestä tai lähettää se liitteineen kirjattuna postina.

    Päätökset vammaispalveluista on kunnassa tehtävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä. Hakemuksen käsittelyn etenemisestä tai täydentämistarpeista kannattaa kuitenkin kysellä eikä jäädä kuukausiksi päätöstä odottelemaan – onhan kyse vaikeavammaiselle välttämättömistä tukipalveluista arjessa pärjäämiseksi.
    Kirjalliseen hakemuksen on aina saatava kirjallinen päätös, joka kannattaa lukea tarkasti. Jos päätöksessä tai sen perusteluissa on epäselvyyksiä, voi ensin yrittää selvittää niitä ottamalla yhteyttä sosiaalitoimistoon.
    Jos päätös ei tyydytä, on kirjallinen muutoksenhakuvaatimus tehtävä kunnan sosiaali- tai peruspalvelulautakunnalle pikaisesti, viimeistään 14 päivän kuluessa päätöksen saapumisesta. Lautakunnan päätöksestä on oikeus valittaa edelleen hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa sen saapumisesta.

    Neuvoja ja apua vammaispalvelujen hakemiseen, päätöksen tutkimiseen tai muutoksenhakuun kannattaa kysyä Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton paikallisyhdistysten toimihenkilöiltä tai muilta kokeneemmilta jäseniltä tai liiton toimistosta.

    Lisätietoja vammaispalveluista saa mm.
    oman kunnan vammaispalvelu- tai sosiaalitoimistosta, tiedotteista ja nettisivuilta,
    Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton kursseilta, paikallisyhdistyksiltä ja toimistolta
    sekä seuraavista linkeistä:

    Vammaispalvelulaki

    Vammaispalvelujen käsikirja

    Oikeuskäytäntöä (Sosiaaliportti)

    Vammaisten tulkkauspalvelut /Kela 

    Liiton paikallisyhdistykset