LIITON SÄÄNNÖT

1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto – Olycksfalls- och sjukdomsinvalidernas förbund ry.

Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialueena koko maa.

Näissä säännöissä nimitetään yhdistystä liitoksi. Liiton nimestä käytetään epävirallista lyhennettä Tsil ry.

2 § Liiton tarkoitus ja toiminnan laatu

Liiton tarkoituksena on toimia invalidien aseman ja toimeentulomahdollisuuksien parantamiseksi, invalidien työ- ja toimintakyvyn palauttamiseksi ja ylläpitämiseksi ja järjestää sitä tukevaa kerho- ja harrastustoimintaa.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto

1. perustaa eripuolille maata invalidien yhdistyksiä ja toimii niiden keskuselimenä;

2. perustaa ja ylläpitää invalidien loma- ja kuntouttamiskoteja ja muita toimintatiloja;

3. ylläpitää invalidien lepo- ja virkistyskoteja sekä kerhohuoneistoja;

4. tekee tunnetuksi jäsenistölleen ja yleisölle vammaisten oikeuksia koskevia lakeja ja säädöksiä sekä suosituksia järjestämällä esitelmätilaisuuksia, kokouksia ja kursseja, julkaisemalla lehtiä ja kirjallisuutta sekä toimittamalla aineistoa tiedotusvälineille, kirjoituksia sanomalehdille ja muille julkaisuille ja antamalla henkilökohtaista neuvontaa ja opastusta invalideille;

5. on yhteydessä muiden kotimaisten sekä ulkomaisten järjestöjen kanssa, joilla on samat tai samansuuntaiset tarkoitukset sekä tekemällä tunnetuksi muiden maiden saavutuksia invalidihuollon alalla;

6. seuraa invalideja koskevan sosiaaliturvan kehitystä ja tekee esityksiä kansallisille ja kansainvälisille päättäjille sosiaaliturvan parantamiseksi;

7. tarkoituksensa toteuttamiseksi ja toimintansa tukemiseksi liitto on oikeutettu omistamaan kiinteistöjä ja arvopapereita, harjoittamaan elinkeinoa, joka välittömästi liittyy liiton tarkoituksen toteuttamiseen, virkistys- ja kustannustoimintaa, myymään ja tuottamaan invalidien omatoimisuutta tukevia tavaroita ja palveluja, toimeenpanemaan arpajaisia ja varainkeräyksiä sekä vastaanottamaan lahjoituksia ja testamentteja.

3 § Liittoon liittyminen ja jäsenmaksut

Liittoon jäseniksi pääsevät liiton tarkoituksen toteuttamiseksi työskentelevät rekisteröidyt invalidiyhdistykset, jotka toimivat liittokokouksen vahvistamien sääntöjen pohjalla sekä noudattavat liittokokouksen, liittovaltuuston ja liittohallituksen päätöksiä ja joiden jäsenyyden liittohallitus hyväksyy ja joita nimitetään näissä säännöissä jäsenyhdistyksiksi.

Liiton kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä maassamme rekisteröidyt yhdistykset ja oikeustoimikelpoiset yhteisöt sekä yksityiset henkilöt, jotka tahtovat tukea ja edistää liiton tarkoituksen toteuttamista. Kannatusjäsenillä on liittokokouksessa puhe- mutta ei äänioikeutta.
Liiton kunniajäseniksi voidaan kutsua liittohallituksen päätöksellä liiton tarkoituksen toteuttamiseksi erityisesti ansioituneita henkilöitä.

Jäsenyhdistykset suorittavat vuosittain liitolle varsinaisen liittokokouksen jäsenyhdistyksen jäsentä kohden määräämän jäsenmaksun. Kannatusjäsenet suorittavat liitolle vuosittain harkintansa mukaisen jäsenmaksun, jonka vähimmäismäärän varsinainen liittokokous määrää.

4 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsen voi erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti liittohallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisesta liittokokouksen pöytäkirjaan kuukautta ennen eroamistaan.

Jäsenen, joka toimii vastoin liiton tarkoitusta tai toiminnallaan vahingoittaa liittoa, voi liittohallitus erottaa liitosta. Erottamispäätöksen kumoamiseksi on erotetulla oikeus (30) päivän kuluessa erottamispäätöksestä tiedon saatuaan vedota lähinnä seuraavaan liittokokoukseen tai liittovaltuuston kokoukseen liittohallituksen puheenjohtajalle osoitetulla kirjeellä. Erottamispäätöksen vahvistaa liittovaltuusto tai liittokokous. Jäsen, jolla on maksamatta edellisen tai aikaisemman vuoden jäsenmaksu, menettää sääntöjen mukaisen jäsenoikeutensa, kunnes jäsenmaksu on suoritettu.

5 § Liiton toimielimet

Liittokokous

Varsinainen liittokokous pidetään joka kolmas vuosi ennen huhtikuun loppua liittohallituksen lähemmin määräämänä aikana ja paikassa.

Liittohallituksen tulee kirjallisesti antaa jäsenille tieto liittokokouksen ajasta ja paikasta vähintään kuukautta ennen kokousta ja on tällöin myös ilmoitettava kuinka monta edustajaa jäsenyhdistys on oikeutettu kokoukseen lähettämään.

Kokouskutsussa on otettava huomioon yhdistyslain määräykset.

Puhe- ja äänioikeus on jokaisella jäsenyhdistyksen valitsemalla edustajalla, joka esittää asianmukaisen valtakirjan.

Jäsenyhdistys on oikeutettu lähettämään yhden edustajan jokaiselta alkavalta kolmeltasadalta (300) jäseneltään, kuitenkin enintään kymmenen (10) edustajaa. Jäsenyhdistyksen jäsenmääräksi katsotaan se määrä, jolta yhdistys on suorittanut jäsenmaksun liittokokousta edeltäneeltä vuodelta. Liittovaltuuston ja liittohallituksen jäsenillä, sekä liiton tilintarkastajilla on läsnäolo- ja puheoikeus liittokokouksessa.

Äänestys liittokokouksessa on avoin, jollei suljettua äänestystä pyydetä. Äänestyksessä ratkaisee yksinkertainen ääntenenemmistö, ellei näissä säännöissä toisin määrätä. Äänten mennessä tasan voittaa se kanta, jota puheenjohtaja kannattaa, mutta vaaleissa ratkaisee arpa.

Varsinaisessa liittokokouksessa:
1. käsitellään liittohallituksen laatimat toiminta- ja tilikertomukset sekä tilintarkastajain niiden johdosta antama lausunto,
2. vahvistetaan tilinpäätös sekä päätetään vastuuvapauden myöntämisestä liittohallitukselle ja muille vastuuvelvollisille,
3. valitaan liittovaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä muut liittovaltuuston jäsenet,
4. valitaan liittohallituksen puheenjohtaja ja liittohallituksen muut jäsenet,
5. valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa ja kaksi (2) varatilintarkastajaa,
6. vahvistetaan talousarviota ja toimintasuunnitelmaa koskevat ohjeet alkavalle toimintakaudelle,
7. vahvistetaan jäsenyhdistyksien jäsenen jäsenmaksun määrä ja kannatusjäsenten vähin jäsenmaksu,
8. päätetään liittohallituksen jäsenten kokouspalkkioista sekä liittovaltuuston, liittohallituksen jäsenten ja liittokokousedustajien päivärahojen määrästä,
9. käsitellään liittohallituksen ja jäsenten esittämät muut asiat.

Asia, jonka jäsen haluaa saada varsinaisessa liittokokouksessa käsiteltäväksi, on esitettävä kirjallisesti liittohallitukselle viimeistään varsinaisen liittokokousvuoden helmikuun loppuun mennessä.

Ylimääräinen liittokokous pidetään milloin liittovaltuusto tai liittohallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin yksikolmasosa (1/3) liittoon kuuluvista äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii. Ylimääräisestä liittokokouksesta on ilmoitettava samalla tavoin kuin varsinaisesta liittokokouksesta.

Liittovaltuusto

Liittokokousten väliajalla on ylin päätäntävalta varsinaisessa liittokokouksessa valitulla liittovaltuustolla asioissa, joista liittokokous ei ole päättänyt ja joiden ratkaisu ei kuulu liittohallitukselle sekä joita liittohallitus ja jäsenyhdistykset sen ratkaistavaksi esittävät.

Liittovaltuusto on kaikista toimenpiteistään vastuussa liittokokoukselle.

Liittovaltuustoon kuuluvat varsinaisen liittokokouksen valitsemat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä jäsenet, joita valitaan yksi jäsen jokaisen jäsenyhdistyksen alkavalta viideltäsadalta (500) jäseneltä, kuitenkin enintään kuusi (6) jäsentä sen jäsenmäärän mukaan, minkä perusteella liittokokousedustajat on valittu. Jokaiselle liittovaltuuston jäsenelle valitaan myös varajäsen.

Liittovaltuuston kokouksissa on liittohallituksen jäsenillä vain läsnäolo- ja puheoikeus.

Liittovaltuusto on päätösvaltainen kun vähintään puolet sen jäsenistä on saapuvilla.

Ratkaistaessa kysymyksiä äänestyksellä noudatetaan näiden sääntöjen viidennen (5) pykälän 3 momentin määräyksiä.

Liittovaltuuston tehtävänä on:

1. tarkistaa vuosittain liittohallituksen laatimat toiminta- ja tilikertomukset,
2. hyväksyä liiton toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio alkavalle vuodelle ja
3. käsitellä liittohallituksen ja jäsenyhdistyksen sen ratkaistavaksi esittämät asiat.

Liittovaltuusto kokoontuu liittohallituksen kutsusta liittokokousten väliajoilla kerran vuodessa ennen huhtikuun loppua sekä ylimääräiseen liittovaltuuston kokoukseen milloin liittohallitus katsoo sen tarpeelliseksi.

Liittohallitus

Liiton asioita hoitaa sen laillisena hallituksena liittohallitus, jonka muodostavat varsinaisen liittokokouksen valitsema puheenjohtaja, kymmenen (10) varsinaista jäsentä sekä neljä (4) varajäsentä, jotka kaikki valitaan kolmeksi vuodeksi.

Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta niin usein kuin asiat vaativat, kuitenkin vähintään kerran neljännesvuodessa. Liittohallitus on päätäntävaltainen, jos vähintään kuusi sen jäsentä on saapuvilla.

Liittohallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja joko keskuudestaan tai liittohallituksen ulkopuolelta sihteerin. Jos sihteeri on valittu liittohallituksen ulkopuolelta, ei hänellä ole päätäntävaltaa liittohallituksen kokouksissa.

Liittohallitus voi keskuudestaan valita työvaliokunnan, johon kuuluvat puheenjohtajan lisäksi viisi jäsentä, joille valitaan kaksi varajäsentä.

Työvaliokunnan tehtävänä on panna toimeen liittohallituksen päätökset ja valmistella liittohallituksen kokoukset.

Liittohallituksen tehtävänä on:
1. tarkistaa, että liiton ja sen jäsenyhdistysten toimintaa johdetaan näiden sääntöjen, liittokokouksen, liittovaltuuston ja liittohallituksen päätösten mukaisesti sekä, että liiton jäsenyhdistysten omaisuutta ja tilejä hoidetaan liiton tarkoituksen mukaisesti,
2. tarkistaa ja esittää varsinaiselle liittokokoukselle ja liittovaltuuston kokoukselle liiton toiminta- ja tilikertomukset toiminta- ja tilikaudelta,
3. ottaa ja erottaa liiton toimihenkilöt sekä määrätä heidän palkkansa ja muut työehtonsa,
4. johtaa liiton työvaliokunnan toimintaa,
5. johtaa liiton toimihenkilöiden toimintaa,
6. kutsua kokoon liittovaltuuston kokous ja liittokokous, laatia näiden kokousten työjärjestys sekä valmistaa esitykset kokoukselle.

6 §

Liiton nimen kirjoittavat liittohallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, sihteeri tai liittohallituksen keskuudestaan sitä varten määräämä henkilö, aina kaksi yhdessä.

7 § Tilivuosi

Liiton tilit päätetään kalenterivuosittain. Tilit on jätettävä tilintarkastajien tarkastettaviksi ennen helmikuun 15. päivää. Tilintarkastajien on annettava tarkastuksensa tulos kirjallisena lausuntona liittohallitukselle.

8 §

Liiton sääntöjen muuttamisesta ja liiton purkamisesta päättää ainoastaan liittokokous, jos vähintään kolmeneljäsosaa (3/4) kokouksen äänivaltaisista osanottajista sitä kannattaa. Liiton purkamiseen tarvitaan tämän lisäksi vähintään kahden kuukauden kuluttua purkamispäätöksen tehneen liittokokouksen jälkeen kokoonkutsutun ylimääräisen, vain tästä asiasta päättämään kutsutun liittokokouksen päätös, jossa purkamispäätöksen vahvistamiseen tarvitaan viidenkuudesosan (5/6) äänivaltaisen edustajan kannatus.

9 § Muita määräyksiä

Jos liitto purkautuu tai lakkautetaan, käytetään sen varat sairaus- ja tapaturmainvalidien huoltoon siten kuin purkamisesta päättänyt liittokokous lähemmin määrää.

Niissä kohdin, joista näissä säännöissä ei ole erikoista määräystä, noudatetaan yhdistyslakia.