TILAISUUDET
Liittokokous 2005
Hoitotakuu on turvattava koko maassa
Vammaisten on saatava itse päättää kuljetuspalveluistaan
Euroopan unionin perustuslaista on järjestettävä kansanäänestys
Rakentamiseen vammaisrakentamisen määräykset
Julkisten liikennevälineiden käyttö mahdolliseksi
Vanhustensuojelulakialoite: Oikeus ihmisarvoiseen vanhuuteen
sivun alkuun 
Hoitotakuu on turvattava koko maassa
Viisi vuotta sitten voimaan astunut peruslakimme turvaa jokaiselle oikeudet toimeentuloon ja huolenpitoon sekä riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Nämä palvelut tulee turvata valtiovallan ja kuntien toimin kansalaisten perusoikeuksina. Jokaisella kansalaisella on oikeus myös puhtaaseen, terveelliseen ja viihtyisään asumiseen sekä esteettömään elinympäristöön.
Ikääntyneiden monivammaisten oikeudet kiireettömään hoitoon, ehkäisevään terveydenhuoltoon, kiireelliseen sairaanhoitoon, oikea-aikaiseen kuntoutukseen ja monenlaiseen apuun kotona voidaan turvata parhaiten kuntien omina sosiaali- ja terveyspalveluina. Ne tulee rahoittaa verovaroin ilman kohtuuttomia maksuja ja omavastuuosuuksia. Omavastuuosuuksien matala yhtenäinen maksukatto tarvitaan jo vuonna 2006 paljon sairastavien syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Hoitotakuun edellyttämien hoitoaikojen toteutumien elokuun loppuun mennessä edellyttää valtiolta, kunnilta ja sairaanhoitopiireiltä nopeasti päätöksiä lisäpanostusta hoitojonojen lyhentämiseksi. Suoranaisia säästöjä saadaan, kun turhat odotus- ja makuuttamisajat lyhenevät, toimintakyky ja omatoimisuus palatuvat nykyistä oleellisesti nopeammin. Hyvän hoidon kriteerit tarkoittavat myös oikea-aikaista ja viivytyksetöntä hoitoon pääsyä.
Kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden riittävän henkilökunnan ja palveluiden varmistamiseksi tarvitaan vielä noin 350 miljoonaa euroa hoitotakuun ja 150 miljoonaa euroa sosiaalialan kehittämiskohteiden toteuttamiseen vuosina
2005 -2006. Valtionosuuksien indeksikorotuksen maksamiseksi ajallaan on saatava 350 miljoonaa euroa edellisten lisäksi valtion budjettiin vuosille 2006- 2007.
Kuntien kuluvan vuoden talousarviot on korjattava vastaamaan mm. hammashoidon, psykiatrian, vammaisten kuljetuspalvelun ja vanhuspalvelujen koko ajan kasvavaa tarvetta, Valmistelussa olevien kuntien vuosien 2006- 2008 talousarvioiden ja -suunnitelmien tulee sisältää omalta osaltaan hoitotakuun vaatimat henkilöstölisäykset ja määrärahat täysimääräisinä.
Vammais- ja vanhusneuvostoja on kuultava asiantuntijoina palvelujen järjestämisen valmistelussa. Ihmisten tulee saada itse osallistua sekä asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon että toimeenpanoon omissa asioissaan - pohjoismaisen demokratian parhaiden perinteiden mukaisesti.
sivun alkuun 
Vammaisten on saatava itse päättää kuljetuspalveluistaan
Kunnilla on vammaispalvelulain nojalla velvollisuus taata vaikeavammaisille perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen saattamalla heidät tässä suhteessa yhdenvertaiseen asemaan. Valtiovallan ohjeen mukaan on kuitenkin eri puolilla maata ryhdytty matkojen yhdistämistoimiin. Niiden keskeinen tavoite ei ole vammaisten oikeus toimia yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä, vaan palvelut nähdään ohjeessa logistisina suorituksina ja tavoitellaan yksinomaan kustannussäästöjä.
Arkipäivässä vammaiselta edellytetään useiden asioiden hoitamista samalla kertaa. Tulee hoitaa kauppa-asiat, apteekissa käynnit ja muut erilaiset asioinnit samalla kertaa. Tarve eri toimintojen yhdistämiseen on suurempi vammaisilla jo pelkästään siksi, että käytössä on enintään 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa. Mahdollisuus saada lupa lisämatkoihinhan on lähinnä teoreettinen.
Usein nämä kuljetukset edellyttävät avustajan käyttöä, niin ajoneuvoon siirtymisessä, kuin erilaisten asioiden hoidossa. Matkojenyhdistelyssä eli ns. "kimppakyydeissä" on unohdettu käyttäjän yksilölliset tarpeet ja haluttu erottaa toisistaan kuljetuspalvelu ja avustustarve eri kohteissa.
Matkojen yhdistely ja keskitetyt järjestelmät eivät kykene vastaamaan vammaisten yksilöllisiin kuljetustarpeisiin niin kuin ohjeessa sanotaan "yhdenmukaisella tavalla koko maassa, jolloin kansalaiset ovat mahdollisimman tasavertaisessa asemassa asuinpaikasta riippumatta".
Matkojen yhdistelykokeilut ovat osoittautuneet vaikeavammaisten asianmukaisten kuljetusten järjestämisessä erittäin huonosti toimiviksi.
Meidän vaatimuksemme on, että palataan aikaisempaan käytäntöön, jossa palveluiden käyttäjällä on mahdollisuus välittömästi arvioida saamaansa palvelun laatua. Se edellyttää käyttäjälle valtuutta itse valita - kuten aikaisemminkin - kuljetuspalvelunsa.
sivun alkuun 
Euroopan unionin perustuslaista on järjestettävä kansanäänestys
Euroopan unionin perustuslaki tai niin kuin meillä Suomessa halutaan sanoa "perustuslaillinen sopimus" on tarkoitus saattaa voimaan 1. marraskuuta 2006. Vaikka meillä onkin keskustelu perustuslain sisällöstä ollut varsin vähäistä, niin jo ennen lopullisen tekstin muotoilua ja parafointia hallituspuolueiden keskeiset ministerit kiirehtivät tyrmäämään vaatimukset perustuslain alistamisesta kansanäänestykseen.
Tämän jälkeen on eduskunnassa valmisteltu lakialoite kansanäänestyksen järjestämiseksi. Se julkaistiin viime syksynä ja jätettiin eduskunnalle nyt kevätistuntokaudella. Kansanäänestys onkin varsin tehokas keino saattaa perustuslaki keskusteluun ja ehkä jopa laajemminkin kansalaiskäsittelyyn maassamme.
Demokratiakysymys liittyy Euroopan unioniin yleensä ja nyt erityisesti suunniteltuun perustuslakiin, Voidaan kysyä pakotetaanko perustuslailla EU:n kansalaiset samaan muottiin ja hyväksymään annettuina politiikat, jotka on kirjattu ns. vapaan markkinatalouden tai uusliberalismin nimissä ohjeiksi moniin perustuslain pykäliin ja momentteihin. Onko ihmisten tahdottava jatkuvaa kasvua ja kovan rahan sanelemaa kaiken kaupallistavaa politiikkaa, joka uhkaa myös meille kaikille välttämättömiä julkisia palveluita.
Perustuslaissa kaavaillaan EU:n sotilaspolitiikan, militarisoinnin jatkamista. Kuvaavaa muutokselle on, että Suomen liittyessä unionin jäseneksi eivät ministerineuvostojen kokoukset koskeneet lainkaan jäsenmaiden puolustusministereitä.
Nyt listalle on seuraavaksi tulossa yksiselitteisesti esitys EU:n omista yhteisistä puolustusvoimista.
Jäsenmaiden sisäpolitiikka ja oikeuslaitokseen liittyvät asiat ovat entistä enemmän alisteisia EU:lle. Kokonaan oman lukunsa kehityksessä muodostaa EU:lle kaavailtu oikeushenkilö-asema, joka mahdollistaa EU:lle esiintymisen jäsenmaiden mandaatilla. Sen seurauksena saatetaan enemmistöpäätöksien nojalla antaa EU:lle valtuudet solmia sopimuksia, jotka ovat jäsenmaita sitovia.
Kysymys Euroopan unionin tulevaisuudesta ja erityisesti sen tulevaisuuden suunnasta on esillä perustuslain ratifioinnin yhteydessä. Se Euroopan unioni, johon Suomikin aikanaan liittyi, oli varsin erilainen kuin nyt. Kansalaisten kannalta on varsin kohtuullista, että heille tarjotaan monipuolista informaatiota ja vaikutusmahdollisuutta itseään koskevassa asiassa. Haluamme asiasta kansanäänestyksen.
sivun alkuun 
Rakentamiseen vammaisrakentamisen määräykset
Nykyiset rakentamismääräykset koskevat vain ns. julkista rakentamista. Tapaturma- ja Sairausinvalidien liiton TSIL ry:n mielestä laatumääräysten tulee koskea kaikkea rakentamista. Välittömästi tulee ryhtyä toimiin, jotta asetukset kattavat kaiken julkista tukea saavan asunto- ja muun rakentamisen.
Esimerkiksi asuintalojen portaikossa tulee olla kaiteet molemmin puolin sekä sisällä että ulkona. Huoneistoon vievän oven tulee olla vähintään 90 cm leveä samoin kuin saniteettitilojen ovet itse asunnoissa ja nämä tilat on jo alun alkaen suunniteltava pyörätuolin käyttäjälle.
Yksinkertaisilla määräyksillä säästytään yhteisiä varoja jälkikäteen vaativilta vaivalloisilta ja kalliilta muutostöiltä.
sivun alkuun 
Julkisten liikennevälineiden käyttö mahdolliseksi
Julkisten liikennevälineiden käyttö tulee tehdä lainsäädännöllä vammaisille mahdolliseksi. Julkisten liikennevälineiden määräykset on saatettava ajan tasalle siten, että pyörätuolilla liikkuva voi omin avuin siirtyä kuljetusvälineeseen. Matkustamista on kehitettävä siten, että se antaa myös vammaisille mahdollisuuden eri liikennevälineiden käyttöön.
Se tarkoittaa, että esimerkiksi junien ovet ja asemalaiturit rakennetaan ja suunnitellaan esteetöntä liikkumista varten. Korjaukset on tehtävä jo rakennettuihin tiloihin ja alueisiin ja varmistettava, että liikkuminen voi tapahtua ilman ulkopuolista apua.
Yhteiskunnan tulee varmistaa, että pyörätuolilla liikkuva on tasa-arvoisessa asemassa ja voi käyttää julkista liikennettä matkustaessaan paikkakunnille, joille ei ole junaliikennettä.
sivun alkuun 
Vanhustensuojelulakialoite
Oikeus ihmisarvoiseen vanhuuteen
Yhteiskunnan politiikan suunta on jatkuvasti muuttunut markkinavetoisempaan suuntaan.
Heikompiosaisten oikeudet on turvattava lailla, koska muutoin ne jäävät kunnallisen tahdon varaan. Esitämme, että säädettäisiin vanhustensuojelulaki, jolla turvattaisiin ikäihmisille ihmisarvoinen elämä.
Oikeus palveluihin
Ikääntymisen myötä ihmisen toimintakyky heikkenee ja palvelujen tarve kasvaa. Yhteiskunnan tulee järjestää ikäihmisten tarvitsemat palvelut.
Terveyspalvelujen omavastuuosuudet on alennettava luomalla yksi yhteinen pohjoismaisen mallin mukaan maksukatto, joka käsittää lääkkeet, julkisen terveydenhuollon maksut kuin matkatkin.
Palvelujen turvaamiseksi korkealaatuisina on huolehdittava riittävän koulutetun henkilökunnan saamisesta laitoksiin, sairaaloihin kuin muihin palveluihin. Toimivat kunnalliset palvelut luovat turvallisuutta selvitä arkipäivästä.
Kuntoutus kuntoon
Toimintakyvyn ylläpitämiseksi tarvitaan kuntoutusta ja kuntoutukseen tulisi päästä vuosittain.
Toimeentulon turvaaminen
Ostovoiman turvaamiseksi on määriteltävä vähimmäistoimeentulo, joka on nettona 900 euroa kuukaudessa. Tämä turvaisi päivittäisen toimeentulon.
Tasa-arvoinen kohtelu
Itsemääräämisoikeuden säilyttäminen on ihmisen perustarpeita ja oikeuksia, joten niin kauan kun henkilö pystyy ilmaisemaan tahtonsa sitä myös kunnioitettava.
Hyväksikäytön estäminen
Kaikkinainen fyysinen, psyykkinen ja taloudellinen väkivalta ja kaltoinkohtelu on pyrittävä estämään ja auttamaan tilanteesta pois.
sivun alkuun 
TSIL ry:n liittokokous 20.3.2005 Hauhon Vähäjärvellä