Liiton lausunto sote-järjestämislakiehdotuksesta (14.10.2014)

  • 1.12.2014 klo 9.34
  • STM:n ehdotus sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämismalliksi oli kuntien, järjestöjen ja muiden asiasta kiinnostuneiden arvioitavissa syys-lokakuussa 2014. Lausunnot annettiin sähköisesti ministeriön kysymyksiin vastaamalla. Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto antoi 14.10.2014 oman lausuntonsa sote-mallista. Seuraavassa tiivistettynä lausunnon pääkohtia:

    – Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto pitää parempana perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon peruspalvelujen järjestämisvastuun säilyttämistä peruskunnilla.

    Ylikunnallisten eli peruskuntaa suuremman alueen palvelujen järjestämisvastuun osalta esitettyä parempi malli olisi olemassa olevaan maakuntajakoon perustuva malli. Maakunnat olisivat sopivia kokonaisuuksia alueellisten terveyserojen seurannassa, ja sillä tasolla olisi mahdollista yhdistää mm. yhdyskuntasuunnittelu, terveyttä edistävien toimien laajempi koordinointi ja terveyspalvelujen kehittäminen. Maakuntien valtuuston valinnassa tulisi siirtyä suoraan kansanvaaliin eli kaksiportaiseen kunnallisvaalikäytäntöön kuten on valtaosassa Euroopan maita.
    Olemassa olevat erityisvastuualueet ovat tarpeen vaativaa erityistasoa edellyttävien palvelujen kehittämisessä.
    Mikäli kuitenkin maa jaetaan järjestämisvastuulla viiteen alueeseen, tulee kunkin alueen valtuustot valita suoralla kansanvaalilla ja alemmat toimielimet noudattamalla vastaavanlaisia periaatteita kuin nykyisin kunnissa.
    Järjestämispäätöksessä on huomioitava alueella asuvat erityisryhmät: erityishuomiota vaativat vammaisryhmät sekä vastuualueella asuvat paperittomat.

    – Muilta palvelujen tuottajilta tapahtuvan hankinnan ehdot on määriteltävä tarkemmin.
    Yleishyödyllisiltä yhteisöiltä suoritettava palvelujen hankinta on rinnastettava julkisyhteisöiltä tapahtuvaan palvelujen hankintaan. Näiltä tahoilta tapahtuvan palvelujen hankinnan on oltava mahdollista järjestämissopimuksessa määritettyyn strategiseen kumppanuuteen perustuvana suorahankintana.
    Yrityksiltä tapahtuvan palvelujen hankinnan suhteen on asetettava ehdoksi esitetyn julkisen vallan käyttöoikeusehdon ohella alueellinen tarkoituksenmukaisuus.

    – Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet eivät ole riittäviä. Asukkaiden kuulemista ei pidä määrittää vapaaehtoiseksi (“mahdollisuuksien mukaan”) vaan velvoittavaksi. Etenkin erityisryhmien järjestöille on turvattava mahdollisuus vaikuttaa palvelujen järjestämiseen mm. lakisääteisten vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston kautta.

    – Perusterveydenhuollon asiakasmaksut kunnallisissa palveluissa on korvattava sairausvakuutuksen varoista kuten työterveyshuollon sairauskulukorvauksissa jo tehdään. Nykyinen eriarvoinen käytäntö on työelämän ulkopuolella olevia (mm. työkyvyttömyys- ja vanhuuseläkeläisiä ja työttömiä) syrjivä ja ristiriidassa perustuslain yhdenvertaisuussäännösten kanssa.

    – Järjestämislakiehdotus jättää liian paljon tärkeitä kysymyksiä vasta toimeenpanovaiheessa ratkaistaviksi.

    – Yleisiä näkökohtia: Lakiesityksessä on arveluttavia linjauksia etenkin suhteessa kunnalliseen itsehallintoon ja perustuslain turvaamiin sosiaalisiin perusoikeuksiin.
    Kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet on rajattu liian kapeasti. Kansalaiset ovat kiinnostuneita vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen, mm. niiden saatavuuden, toimivuuden ja laadun varmistamiseen.
    Esitetty malli ei millään lailla edistä sote-palvelujen yhdenvertaista saatavuutta. Yhdenvertaisten palvelujen turvaaminen mm. asuinpaikasta riippumatta edellyttää lähipalvelujen turvaamista, monikanavaisen rahoitusmallin radikaalia muuttamista sekä panostusta julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden ja resurssien vahvistamiseen.

    Toimivat sote-palvelut edellyttävät lisäksi paitsi sosiaali- ja terveyspalvelujen keskinäistä integrointia myös ko. palvelujen kiinteää yhteyttä paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sekä muihin kunnallisiin palveluihin (liikenne, asuntotuotanto, liikunta, kulttuuritoimi ym.).

    Sote-toiminta käsittää yli 50 % kuntien nykyisestä budjettivallasta. Näin suuren osuuden siirtäminen kunnallisen itsehallinnon ulkopuolelle toteutettavaksi nykyisiäkin kuntayhtymiä suuremmilla alueilla välilliseen edustukseen perustuen kaventaa olennaisesti kansanvaltaa ja siirtää vallan suurimpien puolueiden puolue/piirisihteerivallaksi. Peruspalvelujen järjestämisvastuu tulisi näin ollen säilyttää peruskunnilla.

    Ylikunnallisten palvelujen järjestämisvastuualueen tärkeimmän toimielimen valinnassa demokraattisin tapa olisi suora kansanvaali kunnallisvaalien yhteydessä. Mikäli lakiesityksen mukainen välillisen demokratian toimintamalli tulee käyttöön, sitä voidaan pitää suppean poliittisen eliitin toteuttamana vallankaappauksena kansanvallan kustannuksella.

    Edellä mainituilla perusteilla Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry esittää, että lakiesitys palautetaan lähtökohdiltaan uuteen valmisteluun siten, että esitys on sopusoinnussa kunnallista itsehallintoa sekä sosiaalisia perusoikeuksia koskevien perustuslain säännösten kanssa.