Lausunto sote-lakiluonnoksista (8.11.2016)

  • 23.11.2016 klo 12.58
  • Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto :
    Ei julkisten palvelujen yhtiöittämistä – vammaisten ja vanhusten palvelut turvattava

    Sote- ja maakuntauudistusta koskeva hallituksen lakiluonnospaketti oli loka-marraskuussa lausunnolla laajana sähköisenä kyselynä. Lausuntojen tekemistä hankaloitti esitysten ja niiden vaikutusarviointien keskeneräisyys sekä se, että mm. valinnanvapauslaki ja asiakasmaksulaki olivat vielä avoinna.
    Seuraavassa Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton lausunnon pääkohtia:

    Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto katsoo, että sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistamisen lähtökohtina tulee olla perustuslakiin kirjatut julkisen vallan velvoitteet ja kansalaisten oikeudet, kansainväliset ihmisoikeussopimukset sekä yhteiskunnan heikoimpien, kuten pienituloisten vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja vanhusten tarvitsemien palvelujen ja tuen turvaaminen. Päätavoitteina eivät saa olla kustannusten hillintä ja yksityisten yritysten voittojen turvaaminen.
    Sote-uudistuksen valmistelussa, lainsäädännössä ja toteutuksessa sekä sen seurannassa ja valvonnassa on oltava etusijalla uudistuksen alkuperäiset tavoitteet, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen ja palvelujen yhdenvertaisuuden, saatavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen.

    Esityksissä sote-palvelujen järjestäminen, tuotanto, päätökset, vastuut ja valvonta ovat hyvin hajallaan – tuloksena olisi nykyistäkin sekavampi ja kallis malli. Suunniteltu tilaaja-tuottaja-malli vain lisäisi byrokratiaa ja sen myötä kustannuksia sekä heikentäisi palvelujen laadun valvontaa ja vaikutusmahdollisuuksia, kuten on jo käytännössä todettu mm. Tampereella.
    Kustannuksia lisäisi myös muu hallinnon monimutkaistaminen, etenkin julkisten palvelujen yhtiöittäminen, joka on täysin tarpeetonta ja jopa haitallista. Entistä suurempi osa julkisen palvelun toiminnasta siirtyisi pois demokraattisen päätöksenteon piiristä, kun maakunnan vaaleilla valituilla elimillä olisi hyvin vähän mahdollisuuksia valvoa ja vaikuttaa yhtiöitetyn palvelulaitoksen toimintaan.

    Lähipalvelut on turvattava esimerkiksi niin, että palvelujen toimipisteitä on riittävästi eri puolilla maakuntaa ja ammattihenkilöt liikkuvat ihmisten luokse.
    Vaikka digitalisaatio voi tuoda uusia, täydentäviä palvelumahdollisuuksia, on kasvokkain kohtaaminen monissa tilanteissa välttämätöntä. Monille ikäihmisille ja vammaisille on sähköisten palvelujen käyttö vaikeaa tai jopa mahdotonta terveydellisistä tai muista syistä.
    Esitetyssä mallissa sosiaali- tai terveyspalvelujen tarvitsija joutuisi olemaan paljolti kuluttajan roolissa, mm. palveluntuottajan valitsijana ja palvelusetelin tai henkilökohtaisen budjetin käyttäjänä. Saatavilla on oltava muitakin vaihtoehtoja, koska kaikilla ei terveydentilansa, vammaisuutensa tai ikänsä vuoksi ole tähän edellytyksiä, osaamista ja voimia.
    Runsaasti tai vaativia sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitsevien väestöryhmien, kuten vammaisten, päihde- tai mielenterveysongelmaisten ja muistisairaiden palvelujen on oltava julkisten palvelujen piirissä. Julkisen vallan on turvattava heille asiantunteva, luotettava palveluohjaus ja tarpeen mukainen tuki. Myös palvelutarpeen kartoitukset, hoito- ja palvelusuunnitelmien laadinta sekä palvelujen integraation ja palveluketjujen varmistaminen on säilytettävä julkisen tahon vastuulla, eikä niitä saa antaa yksityisten palveluyritysten markkinointikanaviksi.

    Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuun jäädessä kunnille on valtion ja maakuntien huolehdittava, että kaikissa kunnissa on siihen riittävästi osaamista ja voimavaroja ja että yhteistyö eri tahojen ja tasojen kesken tältä osin toimii.

    (Liiton lausunto kokonaisuudessaan Valtioneuvoston hankerekisterissä, klikkaa TÄSTÄ )