Asiakasmaksulain täytäntöönpano – pitkäaikaissairaiden ja vammaisten syrjintää (13.3.2016)

  • 14.3.2016 klo 14.47
  • Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry kanteli oikeuskanslerille asiakasmaksulain muutokseen (434/2010) perustuneesta kuntien muuttuneesta tavasta tulkita lain muutosta siten, että niillä on oikeus ottaa käyttöön asiakasmaksuasetuksessa ja Sosiaali- ja terveysministeriön soveltamisohjeissa mainitsemattomia ylimääräisiä maksuja.
    Tällainen maksu on useissa kunnissa viime aikoina käyttöön otettu hoitajamaksu.

    Esimerkkikunnassa Lahdessa hoitajamaksun käyttöönotto nosti terveyskeskuspalveluista vuonna 2015 perittävän maksun 16,10 euroa/terveyskeskuslääkärikäynti 1.6.2015 alkaen 16,10 + 32,10 = 48,20 euroon eli melkein kolminkertaiseksi. Raju korotus toteutettiin siten, että koko kalenterivuoden hoitajakäynneistä perittävä maksu perittiin 1.6.2015 alkaen ensimmäisen hoitajakäynnin yhteydessä.
    Vuoden 2016 alusta alkaen terveyskeskuslääkärin käyntimaksu korotettiin Lahdessa 20,90 euroon ja ensimmäisen hoitajakäynnin yhteydessä perittävä hoitajamaksu 41,70 euroon. Näin pitkäaikaissairaiden terveyskeskuspalvelujen käyttömaksut (hoitaja- ja lääkärityöpari) nousivat vähintään 62,60 euroon vuodessa eli lähes nelinkertaiseksi alkuvuoden 2015 tasosta. Jos vuoden aikana tulee lisää käyntejä terveyskeskuslääkärillä, peritään niistä lisäksi 20,90 euroa käynniltä.

    Apulaisoikeuskanslerin viraston selvityksen mukaan asiakasmaksulain muutoksen perusteluna oli terveydenhuollon ammattihenkilöiden työnjaon ja tehtäväkuvien uudistus siten, että sairaanhoitajille annettiin tietyin edellytyksin reseptin kirjoitusoikeus.
    Kunnissa käyttöön otetuissa hoitajamaksujen perintäpäätöksissä maksujen perintä ei kuitenkaan ole koskenut perustelussa mainittuja tapauksia, vaan maksuja on alettu periä hoitajakäynneistä riippumatta siitä, onko käytössä reseptien kirjoitusoikeutta vai ei.

    Apulaisoikeuskansleri toteaa lisäksi selvityksessään eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan linjanneen mietinnössään (StVM 2/2010 vp) asiakasmaksulain muutoksen käyttöön ottamisen reunaehtoja seuraavasti: ”… uudistuksen toimeenpanossa on erityisesti seurattava ja arvioitava maksullisuuden mahdollisia vaikutuksia ennalta­ehkäisevään hoitoon liittyvien käyntien määrään ja huolehdittava siitä, ettei potilaiden terveyskeskuskäyntimaksujen enimmäismäärä nouse nykyisestä”. Valiokunta piti lisäksi tärkeänä, ettei ”maksullisuus heikennä ennaltaehkäisevää työtä”.

    Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen professori Markku Pekurisen lausunnon mukaan ”kustannukset ovat moninkertaiset, jos ihmiset jättävät isojen maksujen takia hakematta apua sosiaali- ja terveysasioissa”. Näin juuri tapahtuu niissä potilasryhmissä, joiden pitkä­aikaissairauksien hoito edellyttää säännöllistä lääkärin ja sairaanhoitajan/terveyden­hoitajan käynteihin perustuvaa seurantaa, valvottua lääkehoitoa ja sairaudesta johtuvien ruokavalio-ohjeiden ym. elämäntapamuutosten edistämistä. Jos tämä perusterveydenhuollon ennalta ehkäisevä perustehtävä jää toteutumatta, kehittyvät esimerkiksi sokeritaudin tai rasva-aineen­vaihdunnan häiriöiden komplikaatiot vakaviksi invalidisoiviksi sairauksiksi, kuten sydän- ja verisuonisairauksiksi tai aivoverenkierron häiriöiksi, ja näin raskaita hoivapalveluja lisääntyvästi vaativiksi tiloiksi.

    Jo ennen maksujen korotuksiakin vallinnut tila, jossa useimmat työelämässä olevat ovat maksuttomasti saaneet käyttää työterveyshuollon ennaltaehkäiseviä ja sairaanhoitopalveluja, on ollut työelämän ulkopuolella olevia, pitkäaikaistyöttömiä, eläkeläisiä ja muita sosiaalis-taloudellisesti heikommassa asemassa olevia syrjivä ja pitänyt yllä suuria terveyseroja pienituloisten ja korkeammasta elintasosta nauttivien välillä.
    Hoitajamaksujen käyttöönotto ja yleinen terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen maksujen tasokorotus vuoden 2016 alusta alkaen ovat entisestään voimistaneet pitkäaikaissairaisiin ja vammaisiin kohdistunutta syrjintää terveyspalvelujen käyttäjinä.

    Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry:n käsityksen mukaan Valtioneuvosto ja sen alainen Sosiaali- ja terveysministeriö ovat

    1) törkeästi laiminlyöneet apulaisoikeuskanslerin mainitseman sosiaali- ja terveysvaliokunnan edellyttämän vaikutusten arvioinnin ja seurannan tehtävän tai jättänyt täysin huomiotta Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen havainnot väestön terveyseroista ja sosio­ekonomisen aseman vaikutuksista terveyteen.

    2) sallimalla hoitajamaksujen käyttöönotto kunnissa ja valmistelemalla asiakasmaksuasetukseen lähes 30 % tasokorotus toimineet sosiaali- ja terveysvaliokunnan ilmai­se­man tahdon vastaisesti ja näin voimistaneet pienituloisiin pitkäaikaissairaisiin ja vammaisiin kohdistuvaa syrjintää maksuttoman työterveyshuollon piirissä oleviin verrattuna.

    Edellä mainittuihin seikkoihin viitaten Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto vaatii eduskunnalta ja maan hallitukselta päätöksiä, joilla lopetetaan korkeisiin asiakasmaksuihin perustuva syrjintä ja terveyskeskusmaksujen perintä pitkäaikaissairailta ja vammaisilta niin kuin on ollut jo vuosikymmeniä todellisuutta 1,5 miljoonalla työterveyshuollon palvelujen piirissä olevilla. Tällaiset muutokset on mahdollista toteuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitusjärjestelmän uudistamisen yhteydessä.

    Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry:n
    Liittovaltuusto 13.3.2016