(19.11.2018)  Tiedote ladattavissa .pdf-versiona: Tiedote kuntoutuskyselystä

Tiedote

Vammaisfoorumi ry:n hallituksen puheenjohtaja kuntoutuksen kilpailutuksista:
”Tilanne on kestämätön”

Vammaisfoorumi ry teetti lokakuussa 2018 jäsenjärjestöilleen kyselyn Kelan tekemistä
vammaisten henkilöiden vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta koskevista kilpailutuksista.
Lähes kaikki jäsenjärjestöt vastasivat kyselyyn. Jäsenjärjestöihin kuuluu noin 280 000
vammaista tai pitkäaikaissairasta henkilöä.

Kyselyn tulokset kertovat korutonta kieltään kilpailutusten vaikutuksesta vaativaan
lääkinnälliseen kuntoutukseen. Kaikki kyselyyn vastanneet järjestöt katsoivat, että
kilpailutukset heikentävät kuntoutusta.

Vammaisfoorumin hallituksen puheenjohtajan Sari Laihon mukaan tilanne on täysin kestämätön.
– Esimerkiksi vaikeasti vammaisella lapsella ja hänen terapeutillaan saattaa olla vuosia
kestänyt kuntoutussuhde, joka on luonut koko perheelle uskoa tulevaan ja lapsen toimintakyvyn
vahvistumiseen. On käsittämätöntä, että tällainen suhde katkaistaan rahan takia, Laiho sanoo.

Noin 90 prosenttia vastaajista kertoi, että kilpailutukset johtavat vakiintuneiden hoitosuhteiden
katkeamisiin. Vastaajat katsoivat, että vammaisten henkilöiden toimintakyky saattaa jopa heikentyä,
jos tietyn asiakkaan kuntoutukseen erikoistunut terapeutti vaihtuu. Toimintakykyä parantavaa
kuntoutusta voi antaa vain terapeutti, joka todella tuntee tiettyjen vammojen erityispiirteet
ja sen, miten niihin voidaan kuntoutuksella vaikuttaa. 83 prosenttia vastaajista katsoi, että
kilpailutus oli aiheuttanut vaikeuksia löytää asiantunteva ja osaava terapeutti.

Vastaajilta kysyttiin myös Kelan järjestämän vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kehityksestä
viimeisen kymmenen vuoden aikana. 91 prosenttia vastaajista katsoi palveluiden heikentyneen.
Laihon mukaan on kestämätöntä, että kilpailutuksissa on painotettu hintaa 80 prosenttisesti ja
laatua vain 20 prosenttisesti. Käytännössä tämä linja on johtanut siihen, että vuosien ajan
asiakkaan kuntoutuksesta vastannut terapeutti on saattanut hävitä kilpailutuksen mitättömän
pienellä erolla.

– Kuntoutuspalvelut eivät ole ihmisille luksusta, vaan kyse on välttämättömistä asioista.
Nykyinen, hintaa voimakkaasti painottava kilpailutus tuottaa jatkuvaa inhimillistä kärsimystä.
Kelan tulee miettiä kuntoutuspalveluiden kilpailutuksen linja uusiksi, Laiho sanoo.

Lisätietoja: Sari Laiho, p. 050 300 7135

 

(11.10.2018)     Puhe myös ladattavissa .pdf-versiona: Juhlapuhe Tsil ry 70 vuotta Antti Holopainen

Liiton puheenjohtaja Antti Holopaisen juhlapuhe 7.10.2018 liiton 70-vuotisjuhlassa Vähäjärven lomakodissa.

Arvoisa juhlayleisö

Juhlimme tänään 70-vuotiaan Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton työtä vammaisten ja
pitkäaikaissairaiden paremman elämän hyväksi. Liittomme perustajat olivat aikansa
hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisen pioneereja, joiden panos maamme sosiaaliturvan,
sosiaali- ja terveyspalveluiden rakentamiseksi on ollut merkittävä.
Työelämä 70 vuotta sitten ja vuosikymmeniä sen jälkeenkin synnytti vammautumista ja
ammattitauteja, joissa vammautuneiden asema oli heikko ja kohentamista vaativa. Työsuojelu-
ja työterveyshuolto ovat kehittyneet voimakkaasti noista ajoista. Vakavat työtapaturma ovat
vähentyneet, mutta jatkuvasti työelämän muutos synnyttää uusia ongelmia, joiden ratkaisemiseksi
tarvitsemme edelleen edunvalvontaa.

Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto laajensi toiminta-aluettaan alkuvuosikymmentensä jälkeen
työtapaturmissa vammautuneiden lisäksi muulla tavoin vammautuneiden ja pitkäaikaissairauksien
seurauksena toimintakykyään menettäneiden edunvalvontajärjestöksi. Tämä oli tarpeen, sillä
yhteiskunnan muuttumisen myötä vammautuminen liikenne- ja muissa tapaturmissa lisääntyi, samalla
kuin sairauksien seurauksena toimintakykyään menettäneiden asema yhteiskunnassa on muuttunut hankalammaksi.

Työelämä on muuttunut entistä vaativammaksi. Vajaatyökykyisten mahdollisuudet työllistyä ovat
heikentyneet. Työelämästä ovat kadonneet täysin sellaiset ammatit, joissa vajaatyökykyinen tai
synnynnäisesti vammautunut saattoi työskennellä normaalisti ilman ”suojatyöläisen” leimaa.

Kymmenet ja sadat tuhannet pitkäaikaistyöttömät jäävät nykyään ns. väliin putoajiksi. Tämä
ihmisjoukko on osa sitä satojen tuhansien pitkäaikaistyöttömien joukkoa, jotka työelämän
rakennemuutos on syrjäyttänyt tempputyöllistämisen, tavoitteettomien työllisyyskurssien ja
muiden kuntouttavan työtoiminnan toimenpiteiden kohderyhmäksi.

Pitkäaikaistyöttömien ongelman ratkaisu on näyttänyt olevan kaikkien viime aikojen hallitusten
kärkitavoitteita ilman todellisia tuloksia. Tämä satojen tuhansien pitkäaikaistyöttömien joukko
on vakuutuslääkäreiden näkökulmasta työkykyisiä, sillä heidän työelämätuntemuksensa ei riitä
suhteuttamaan oikein työelämän todellisia vaatimuksia. Kuntoutustutkimusten yhteydessä kuntoutujalle
loihditaan asiantuntijoiden toimesta epärealistisia työllistymisunelmia.
Työelämässä vallitsee oikeasti tilanne, jossa vapaille työmarkkinoille ovat kilpailukykyisiä ja
kelvollisia terve, monin tavoin koulutettu ja työelämän modernisaatiossa tiukasti kiinni oleva työvoima.

Todellisuus työelämässä on sellainen, että sopivaa työtä ei erilaisia sairaudesta tai vammasta
johtuvia rajoituksia omaaville helposti löydy. Työnantajat katsovat toimintakykyrajoitteet lisäkuluna,
johon he eivät ole valmiita, ellei vammainen omaa erityisiä taitoja yrityksen kannalta, joka korvaa
rajoitteiden aiheuttamana työvoimakustannuksen lisärasituksen.

Tällä hetkellä vallassa oleva hallitus on päättänyt etsiä ratkaisua tähän vuosikymmenten kuluessa
yhä vaikeammaksi muuttuneeseen ongelmaan suuntaamalla kiukkunsa pitkäaikaistyöttömiin. Hallitus
syyllistää vajaakuntoisia pitkäaikaistyöttömiä julistamalla heidät kansanryhmänä työnvieroksujiksi.

Heille tarjotaan keppikuria leikkaamalla työttömyysturvasta, jos et jaksa nostaa itseäsi niskasta
ja keksiä itsellesi töitä, kun työnantajat ovat entistä haluttomampia edellä selostamastani syistä
työllistämään vajaakuntoisia.

Samaan aikaan toisaalla maan hallitus ja eduskunta ovat ratifioineet YK:n vammaisten oikeuksien
yleissopimuksen, jonka mukaan vammaisia tulee kohdella yhdenvertaisesti muiden ihmisten kanssa
niin työelämässä kuin kaikilla muillakin yhteiskunnallisen toiminnan alueilla.

YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimuksen ratifiointi edellyttäisi sellaisen työelämälainsäädännön
kehittämistä, että vammaisille ja sairauksien vuoksi vajaatyökykyisille luotaisiin yhteiskunnan
toimesta sellaiset työllistymisen polut, joiden kautta heidän asemansa muuttuisi yhdenvertaiseksi
työelämässä täysin toimintakykyisten kanssasisarien ja -veljien kanssa. Vammaisjärjestöjen tulisi
saada viedä tasaveroisina toimijoina tällainen työelämän ja koulutusjärjestelmien rakennemuutostavoite
niin työnantajajärjestöjen, työntekijäjärjestöjen ja valtion ”kolmikantapöytään” kuin valtionhallinnon
lainsäädännön valmisteluprosesseihinkin.

Vammaisjärjestöjen, kuten perinteisesti työelämää lähellä olleen Tapaturma- ja sairausinvalidien
liiton, tulisi ottaa tulevaisuuden toiminnan keskiöön perinteisen palvelujärjestelmän kehittämisvaatimusten
ja työelämän ulkopuolella olevien pienituloisten vammaisten ja pitkäaikaissairaiden aseman puolustamisen
rinnalla heidän oikeuksiensa edistäminen tasaveroisina työelämässä.

Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto on pitänyt esillä jo vuosikymmeniä soten ympärillä edennyttä
prosessia, jonka puitteissa vammaisista, pitkäaikaissairaista ja hoivapalveluita tarvitsevista on
tehty kauppatavaraa. Heitä ostetaan ja myydään nykyisillä ja tulevilla sotemarkkinoilla aina
halvimman tarjouksen tehneille sotevoiton tavoittelijoille. Voittorahat ovat valtion veronmaksajilta
keräämiä euroja, jotka sotekilpailun voittajat tulouttavat ylikansallisten yhtiöiden voitoiksi veroparatiiseihin.

Mikäli terveys- ja sotebisneksen ehdoilla valmistelussa oleva soteuudistus toteutuu, vahvistuu
sote ihmiskaupan ja -kauppiaiden asema entisestään.

Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisarvo ja -oikeudet sotemarkkinoiden puristuksessa ovat
kovalla koetuksella. Tässä tilanteessa vammaisjärjestöjen tehtävä jäsentensä ja asiakkaidensa
edunvalvojina korostuu entisestään samoin kuin järjestöjen ja Sosten tehtävä toimia vammaisten äänitorvena.

”Ei myytävänä”-kansalaisaloite sai väestön keskuudessa laajan kannatuksen. Sen tulisi vaikuttaa
soteuudistuksen jatkovalmisteluihin siten, että hankintalaine rakenteet, jotka johtavat
sotebisneksen alueella ihmiskauppaan, puretaan.

Vammaisten ihmisten asumisoikeuden toistuva kilpailuttaminen tulisi julistaa laittomaksi
kokonaiseen asumispalveluja vammaisuutensa perusteella tarvitsevaan ihmisryhmään kohdistuvana
huutolaisajan kaltaisena ihmiskauppana. Ihmiskauppa on määritelty kansainvälisin sopimuksin
laittomaksi, joten näiden sopimusten tulisi koskea myös vammaisten ihmisten ostamista ja
myymistä ihmisryhminä sotemarkkinoilla.

Näen Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton toiminnan tulevaisuudessa entistäkin tärkeämpänä
ihmisoikeusjärjestönä puolustamassa vammaisten ja pitkäaikaissairaiden yhdenvertaista asemaa
yhteiskunnassa niin työelämässä ja kansalaisina kuin sosiaaliturvan ja sosiaalipalvelujen asiakkaina.

Toivon, että aikuisikään päässyt liittomme pystyy lunastamaan näitä lupauksia tulevaisuudessa
entistä pontevampana ja radikaalimpana järjestönä nojaamalla kasvavan ja nuorentuvan jäsenistömme
luovaan aloitteellisuuteen.

Antti Holopainen
Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton puheenjohtaja

 

(15.6.2018)

Kela tiedottaa matkakorvauksiin tulevista muutoksista 1.7.2018

Kelan korvaamiin matkoihin tulee muutoksia 1.7.2018. Jos asiakkaalla on oikeus Kelan korvaamaan
taksimatkaan, taksi pitää tilata Kelan kanssa suorakorvaussopimuksen tehneestä maakunnallisesta
tilausvälityskeskuksesta. Tällöin asiakas saa matkakorvauksen heti taksissa ja maksaa matkastaan
enintään 25 euron omavastuuosuuden yhdensuuntaiselta matkalta.

Taksimatkojen korotettu omavastuu poistuu. Asiakas voi saada korvausta taksimatkasta vain silloin,
kun matka on tilattu Kelan kanssa suorakorvaussopimuksen tehneestä tilausvälityskeskuksesta.

Kelan korvaamien taksimatkojen alueelliset tilauspuhelinnumerot muuttuvat maksuttomiksi
0800-alkuisiksi numeroiksi.

Liitteessä tiedote matkakorvausten muutoksista.

 

(13.6.2018)

Pääteemoina turvallisuus, vastuullisuus ja suvaitsevaisuus:
Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto mukana SuomiAreenalla Porissa 16.-19.7.2018

Suomen suurin yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma SuomiAreena järjestetään nyt 13. kerran.
Viiden päivän aikana SuomiAreenassa järjestetään kaksisataa tilaisuutta, joihin osallistuu
tuhat yhteiskunnallista vaikuttajaa poliitikoista viihdetähtiin.

16.-18.7. liitto esillä ständillä, mukana Porin Sairaus- ja tapaturmainvalidit ry

16.7.   klo 12.20 Yleisövisailu asenteista, juontaa Sari Laiho, MTV-lava, Porin tori

19.7. klo 11.30 – 12.30 Napakymppi! Osatyökykyiset mahtavana mahdollisuutena,
keskustelutilaisuus, Porin kaupungintalon piha. Tilaisuus striimataan.

SuomiAreenan ohjelma

 

(10.4.2018)
Kysely YK:n vammaissopimuksen toteutumisesta: miten sopimus toteutuu vammaisen henkilön arjessa

YK:ssa hyväksyttiin vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksia koskeva yleissopimus jo kymmenen vuotta sitten.
Sopimus tuli sitovaksi osaksi Suomen lainsäädäntöä kesäkuussa 2016.
Suomen valtio antaa ensimmäisen raporttinsa YK:lle kesäkuussa 2018 toimenpiteistä, joihin se on ryhtynyt
vammaissopimuksen mukaisten velvoitteidensa täyttämiseksi.

Valtakunnalliset vammaisjärjestöt laativat rinnakkaisraportin, jossa arvioidaan vammaisten henkilöiden
omasta näkökulmasta, miten YK:n vammaisyleissopimuksen voimaantulo on vaikuttanut heidän elämäänsä.
Kysely kattaa vammaisyleissopimuksen aihealueet.

Vammaisfoorumin ja Ihmisoikeuskeskuksen yhteistyössä toteuttamaan kyselyyn vammaisten henkilöiden oikeuksista voi vastata 30.5.2018 asti.

Kyselyn tuloksia käytetään Vammaisfoorumin laatimaan rinnakkaisraporttiin ja Ihmisoikeuskeskuksessa vammaisten henkilöiden oikeuksien seuranta- ja edistämistyössä.

 

Lahden Seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit mielenosoituksessa Lahdessa 12.3.:

"Päättäjät, pankaa Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä kuriin!"

 

Sari Laihosta Vammaisfoorumi ry:n puheenjohtaja

Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton toiminnanjohtaja Sari Laiho
on valittu Vammaisfoorumi ry:n puheenjohtajaksi kaudelle 2018-2019.

Varapuheenjohtajaksi valittiin Sari Kokko Näkövammaisten liitto ry:stä.

Muut Vammaisfoorumin hallituksen jäsenet ovat:
Henrik Gustafsson, Invalidiliitto ry
Kalle Könkkölä, Kynnys ry
Virpi Peltomaa, Suomen CP-liitto ry
Markku Niemelä,
Annette Tallberg, FDUV rf.